Terveys on elämäntapa.

Elämänvalinnoista

E

Muistan tilanteeni viime vuosikymmenen lopulta. Avioeron koetellessa tuntui kuin putoaisin koko ajan tyhjyyteen, kontrolli omasta elämästä tuntui puuttuvan. Tunne tyhjyydestä tai että on kuin koskessa menevä tukki, joka välillä osuu kiveen ja toisena hetkenä menee hallitsematonta vauhtia eteenpäin. Pettymys itseen oli läsnä, en muista juurikaan syyttäneeni ketään muita mistään. Lapseni antoivat voiman mennä eteenpäin, he antoivat uskon itseeni takaisin. Sain voimaa hypätä tukin päälle ja alkaa sitä ohjata, vaikka sen päältä voi joskus vieläkin hetkeksi pudota. Toiminta lamaantumisen sijasta, jos suinkin mahdollista, on tärkeätä kaikissa kovissa elämäntilanteissa.

Insinöörin työtä olin tehnyt pitkään, myös se tuntui yhtä äkkiä valmiiksi kuljetulta tieltä, kuten oli käynyt avioliitonkin. Muistan, kun pysähdyin pienen kotipitäjäni kirkkoon aikanaan, jo ennen edellä mainittuja vaiheita, moottoripyörämatkallani. Kuuntelin kanttorin soittavan siellä. Mieleeni välähti, jospa minusta tulisikin pappi. Yli 50-vuotiaana uuden ammatin opiskelu houkutti mutta myös pelotti. Kuuntelin tarkkaan tuttavapiirini ”asiantuntijoiden” kommentteja miten uuden opettelu tässä iässä on hyvin työlästä, ellei mahdotonta. Puheet osoittautuivat täysin paikkansa pitämättömäksi, jopa latinan ulkoluku sujui hyvin. Meitä oli useita 50 ja 60 vuoden välillä olevia opiskelijoita, jotka pärjäsivät hyvin, joten en ollut mikään poikkeus. Opiskelu tapahtui myös ruotsiksi, joka ei ole äidinkieleni.

10 vuotta tuota moottoripyöräretkeä myöhemmin tein papin työtä – koin auttavani ihmisiä. Kokonaan uusi maailma aukesi. Yllättäen myös huomasin, miten paljon vanhan insinöörimaailman kokemuksista olikin hyötyä myös siinä. Asiat eivät suljekaan toisiaan pois, vaan elämä on jatkumo. En muista, mistä aikanaan sain elämänfilosofiani perustan: Elämä on ketju peräkkäin olevia päiviä. Yhtään et voi välistä ottaa pois, vaikka haluaisitkin. Yhtään et voi myöskään lisätä. Arvosta jokaista elämäsi päivää niiden ainutlaatuisuudessaan. On surullista, miten monet viidenkymmenen ikävuoden ylittäneet vain odottavat eläkepäiviensä alkavan, kun elämää voi olla 40 vuottakin vielä edessä!

En usko sattumiin elämässä, kaikella on tarkoituksensa, tavalla tai toisella. Uskonko kohtaloon? Mielestäni meistä jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa kohtaloonsa – vaikuttaa vaan ei määrätä. ”Life is what happens to you, while you are busy making other plans,” kuuluu amerikkalaisen Allen Saundersin 50-luvun mietelause, jonka John Lennon teki kuuluisaksi juuri ennen traagista kuolemaansa. Tämä lause sisältää elämän keskeisen paradoksin, joka meidän jokaisen on hyväksyttävä. Omista valinnoista liikunta, riittävän terveet elämäntavat, hyvä parisuhde ja perhe sekä ystävät motivoivan työn lisäksi ovat jokaisen omalla vastuulla.

Juhana Piha ehdotti minulle aikanaan seksuaaliterapeutiksi opiskelua, kun luin teologiaa. Ehdotus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. En ollut ikinä tällaista mahdollisuutta miettinyt. Nyt teen tätä työtä osana pari- ja yksilöterapian kenttää. Toimiva seksuaalisuus rakentuu toimivan parisuhteen päälle. Parisuhde on parhaimmillaan suunnaton ilon ja riemun lähde, pahimmillaan ahdistusta ja yksinäisyyttä täynnä. Aina on toivoa ja mahdollisuus parempaan lähes jokaisella parilla. Jokainen meistä voi apua saadessaan selvitä.

Kaikki valintani ovat rikastuttaneet omaa elämääni ja antaneet nöyryyttä kiitollisuuteen tehdä auttamistyötä. Kaikki menneiden vuosien aikana saamani oppi ja työkokemus tukevat toisiaan. Erityisesti viimeisten vuosien koen kasvattaneen ja vahvistaneen minua henkisesti. Mutta jokainen meistä, kaikissa tekemässämme työssä, kohtaa tavalla tai toisella toisen ihmisen. Tätä kautta me kaikki palvelemme lopulta toisiamme, jokainen omalla arvokkaalla tavallaan. Jokainen ihminen on myös lähtökohtaisesti hyvä, ja hän ansaitsee tarvitessaan myös apua.

Kannustan jokaista pohtimaan omia valintojaan ja tekemään rohkeasti uusia, jos itsellä on selkeästi tunne omasta elämästä kumpuavasta tarpeesta muutokseen – jotta jokainen ainutkertainen päiväsi saisi parhaan mahdollisen sisällön. Missään elämänvaiheessa ei ole liian myöhäistä muuttaa kurssiaan kohti uutta, toteuttaa vanhoja tai uusia unelmiaan ja pitää huolta itsestään ja läheisistään.

Kirjoittajasta

Jouni Pölönen

Jouni Pölönen on seksuaaliterapeutti, pariterapeutti ja auktorisoitu coach / henkinen valmentaja ja työnohjaaja.

jouni.polonen@terveeks.fi

Lisää kommentti

Terveys on elämäntapa.

Viimeisimmät artikkelit

Arkistot

Kategoriat