Terveys on elämäntapa.

Lisää suorituskykyä coachingilla

L

Coachaus eli henkinen valmennus on aikanaan lähtenyt liikkeelle urheilijoiden suoritusten parantamiseksi. Jo useita vuosikymmeniä coachingia on kuitenkin hyödynnetty myös erityisesti työelämän suoritusten parantamiseen, ja tietysti se sopii myös yleisestikin ihmisen henkisten voimavarojen parantamisessa. Coachaus on hyvin tehokas, tavoitteellinen ratkaisukeskeinen menetelmä, mutta se on ollut varsin rajoitetusti ihmisten ja yritysten tietoisuudessa.

Henkistä valmennusta käytetään tavallisimmin yksilötasolla mutta myös kokonaisten ryhmien coachaus voi olla hyödyllistä. Erityisesti tilanteissa, joissa yritys on murrosvaiheessa, takana voi olla esimerkiksi vaikeita organisaatiomuutoksia, joista selviämiseen voidaan valmennuksella tuoda konkreettista apua. Esimerkiksi YT-neuvotteluiden jäljiltä ilmapiiri voi jäädä huonoksi, ja siten työntekijöiden motivaatio panostaa yrityksen eteen saattaa olla heikko.

Valmennettava käyttää coachauksessa omaa henkistä potentiaaliaan suorituksensa ja henkisen jaksamisensa parantamiseksi, ja valmentajan avulla se potentiaali saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennusprosessi voi olla tyypillisesti muutamasta kuukaudesta noin vuoden mittaiseen ajanjaksoon. Sessioiden pituus on noin tunti. Tapaamisten väli voi olla esimerkiksi kaksi viikkoa tai kuukausi, alussa tyypillisesti tiheämmin.

Aluksi sovitaan selkeät tavoitteet sille, mihin coachauksessa pyritään. Sovittuja tavoitteita myös seurataan prosessin edetessä, sillä valmennus on hyödytöntä, mikäli se ei konkretisoidu todelliseksi muutokseksi. Tutkimusten mukaan coachaus antaa hyviä tuloksia, myös taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna. Yritysmaailmassa kohderyhmä on pienistä yhden hengen yrityksistä isoihin monikansallisiin yrityksiin.

Uskallan sanoa, että tulevaisuudessa ne yritykset ja yksilöt, jotka hyödyntävät henkistä valmennusta, ovat voittajien joukossa. Digitalisoitumisen ja tuloskeskeisen liike-elämän myötä lähes jokaisen toimintaympäristö on muuttunut moniulotteisemmaksi ja sitä kautta vaativammaksi. Se vastaavasti lisää mahdollisuuksia kasvuun ja huimaavaan kehitykseen. Mahdollisuudet pitää kuitenkin tunnistaa, ja niihin tarttumiseen on usein oltava erityisiä voimavaroja, joita coachingilla voidaan valjastaa käyttöön.

Coachaus ei ole asioiden konsultointia eikä myöskään mentorointia, jossa seniorimpi henkilö siirtää osaamistaan eteenpäin. Varsinkin mentorointi ja coachaus menevät käsitteinä usein sekaisin – niissä asetelma on samankaltainen mutta coachingissa voima ja kyvyt löydetään valmennettavalta, ei valmentajalta. Asiansa osaava coach on usein myös erittäin hyvä työnohjaaja. Työnohjauksessa on paljolti samoja elementtejä kuin henkisessä valmennuksessa. Coachauksen on kuitenkin määräaikaista ja tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin suuntautuvaa, kun taas työnohjaus on usein jatkuvaa ja keskittyy nykytilaan ja käsillä oleviin asioihin. Coachauksen lisäksi kannattaa myös harkita säännöllistä työnohjausta oman jaksamisen ja henkisen potentiaalin parhaan mahdollisen hyödyntämisen varmistamiseksi.

Kirjoittajasta

Jouni Pölönen

Jouni Pölönen on seksuaaliterapeutti, pariterapeutti ja auktorisoitu coach / henkinen valmentaja ja työnohjaaja.

jouni.polonen@terveeks.fi

Lisää kommentti

Terveys on elämäntapa.

Viimeisimmät artikkelit

Arkistot

Kategoriat